Kevät on ainakin väliaikaisesti saapunut tänne etelään, mikä tarkoittaa lumen sulamisen ja ihanan auringonpaisteen lisäksi koirien pesua kolme kertaa päivässä, mutatassuja ja kilotolkulla hiekkaa sisällä. Kevät on myös perinteisesti meinannut Manun metsästyskauden alkua, kun kaikki ihanat hajut paljastuvat lumen alta. Keskiviikkona menimme taas Lahnuksen pelloille lenkkeilemään ja Manu bongasi jonkun elukan hajun jo heti kättelyssä. Luoksetulokäskyt menivät kuuroille korville, joten jouluaaton seikkailusta viisastuneena otin Manun remmin päähän. Mäellä se sai taas juosta vapaana pallon kanssa. Nähtiinpä jänis juoksemassa n. 50 metrin päässä, mutta onneksi kukaan koirista ei sitä huomannut. Sen sijaan takaisin teille päin kävellessä näimme peuran, jonka jälkiä Manu oli ilmeisesti jo aikaisemmin haistellut. Hämärtävä ilta oli pelastus, sillä aussiet eivät tainneet huomata peuraa lainkaan ja Manu oli jo kiinni.

Peuroja tällä alueella on ihan hirveästi, sillä molemmilla lenkkipelloilla on peurojen ruokintapaikka. Peltojen viereisiin metsiin ei ole Manun kanssa asiaa. Onneksi tässä lähellä on kuitenkin pieni metsäalue, jossa Manukin pääsee metsän hajuja haistelemaan ja kiipeilemään kallioilla. Ongelmana on vain se, ettemme todellakaan ole ainoat koiranomistajat, jotka tuota metsää hyödyntää. Koiria tulee lähes aina vastaan ja huomattavan suuri osa on niistä ei ole lainkaan omistajansa hallussa. Senpä takia emme enää yleisillä poluilla kulje.

Koulu on aiheuttanut melkoista kiirettä ja stressiä - tosin eipä voi kun itseään syyttää, kun laiskottelee koko jakson ja koeviikon alla kaikki kasaantuu. Lenkeillä olen molempien kanssa vähän tokoillut ja tehnyt jotain pieniä esine-etsintä harjoituksia, mutta ei mitään sen suurempaa. Gitan kanssa tokoilu on alkanut sen verran kyrsiä, että sitä en yksinkertaisesti jaksaa enää hinkata muuten kuin aktivointimielessä. Sen sijaan olisi kova hinku mennä tekemään jälkeä, mutta toistaiseksi ei ole siihen ollut aikaa eikä varmaan seuraavan kahden viikon sisällä tule olemaankaan, kun koeviikko lähestyy. Sitä ei taas tiedä, että onko kahden viikon päästä lumeton maa vai korkeat nietokset ;)

Kotisivuille on myös suunnitteilla uusi keväisempi ulkoasu, mutta se etenee juuri ajanpuutteen ja ennen kaikkea kuvankäsittelyohjelman puutteessa varsin hitaasti. Ulkoasun väsääminen kameran mukana tulleiden perusohjelmien avulla on varsin haastavaa ja mielikuvitusta vaativaa puuhaa, mutta enköhän saa jotain väkerrettyä. Tämän hetkinen ulkoasu on samaan tyyliin tehty ja mielestäni se on varsin hyvin onnistunut.