Eilen illalla oli siis Gitan ohjatut agilitytreenit, Manu oli lisäksi mukana ottamassa pientä kontaktien korjaussarjaa...

Tehtiin kaksi suht helpohkoa ratapätkää. G oli oikein innoissaan, vaikka olikin aivan tajuttoman kuuma. Molemmat radat menivät oikein hyvin, vaikka pieniä ohjauksellisia mokia tulikin. Motivaatiota ja intoa riitti hyvin, vaikka jouduttiin tekemään toistoja muutamissa kohdissa. Palkkana oli vetolelulla riekkumista ja lihapullia. Harmi, kun ei saada torstaina Agryn möllikisoihin kyytiä, olisi voinut mennä kokeilemaan.

Tokoilut sen sijaan menivät metsään. Tein muutaman erimittaisen seuraamispätkän. Suurimman osan ajasta G seurasi ihan hyvin, mutta muutaman kerran lopetti kesken kun jäi kuuntelemaan jotain yhtäkkistä ääntä tai koiraa tai puuta tai... En enää jaksa edes uskoa, että tuo kuitenkaan olisi kovin häiriöherkkä, koska ihan säännöllisesti se tekee todella hyvin häiriön alla ja vieraassa paikassa (kuten eilen). Ja ääniin (koiran haukku, auton oven kiinni paiskaaminen jne.) satunnaista reagoimista en myöskään jaksa ymmärtää, koska Gitta ei kuitenkaan reagoi yhtään ampumiseen seuraamisen yhteydessä. Pöh.

Manun otin tahallani kuumenemaan kentän laidalle viimeisten tehdessä suorituksiaan, hetsasin sitä niin paljon kuin pystyin ja otin sitten vauhdikkaan putki-hyppy yhdistelmän jälkeen puomille. Puomilla kiritin sitä äänellä, jotta saisin sen tulemaan mahdollisimman lujaa. Eipä tarvinnut kuin kerran sanoa "alas" niin herra jarrutti oikein nätisti kontaktille, vaikka kävi aivan ylikierroksilla. Mrr, miks nää ei kisoissa toimi.