Eilen illalla menin vielä Gitan kanssa tokoilemaan tuohon vieressä olevalle kentälle, kun lapsoset olivat painuneet koteihinsa futispalloineen. Otin aluksi seuraamistaa kaikkien käännöksien kanssa ja se sujui mielestäni todella hyvin, paremmin kuin aikoihin. Tarkoituksena oli ottaa vielä liikkeestä pysähtymisiä, mutta ei raaskinu enää hinkata, kun meni niin hyvin nuo käännökset ja seuraaminen yleensäkin :). Liikkeestä maahanmenoja tehtiin kaksi toistoa samoin kuin seisomisia, kokemuksesta tiedän, että se kolmas kerta olisi mennyt varmasti jo pieleen. Ja mitä sitä turhia toistelemaan kerta heti alkuun tuli kaksi huippuonnistunutta liikettä. Seuraavaksi pitäisi treenata valmiiksi jättöliikkeiden viimeinen palanen eli se kun ohjaaja palaa makaavan/seisovan koiran luo ja käskee perusasentoon. Tuskin siinä kauheasti työtä on, mutta eipähän olla aikaisemmin pahemmin treenailtu. Viimeiseksi otettiin luoksetuloja. Parhaimmaksi tyyliki on osoittautunut patukan pitäminen liivin helman alla. Gitta on aivan liian ahne > namin kanssa tehdessä ei ensinnäkään keskity yhtään asiaan ja toiseksi namijutut on tällä koiralla hirmuisen hankala häivyttää pois. Jos patukka on esillä, G hyppää täysillä päin... Parantamisen varaa on vielä, mutta kyllä tuo vaikuttaa hieman edistyneen.

Illalla tai oikeastaan yöllä hieroin ja venyttelin Manun vielä läpikotaisin. Manu nautti hieronnasta täysin siemauksin, mutta mielestäni se aristi ehkä hieman selkäänsä. Oli miten oli, aion tässä lähipäivänä tilata Manulle ajan ammattihierojalle.

Tänä aamuna piti mennä tekemään jälkeä, mutta laiskotti niin paljon, että tyydyin reenailemaan vähän tokoa ja kontakteja. Lupasin ja vannoin kuitenkin toteuttavani jälkitreenin tiistaina, jolloin on vain tunti koulua. Joka tapauksessa aloitettiin takapihalla hypyllä. G lähtee hyppyyn jo todella hyvin ja varmasti - itseasiassa täytyy olla tarkkana, ettei se livahda hyppelemään omin nokkineen. G pysähtyy kyllä hyvin seisomaan hypyn jälkeen, mutta meinaa ruveta innoissaan steppailemaan, kun kävelen itse esteen ympäri koiran viereen.
Jottei tokoilu menisi aivan alokasluokan tylsien juttujen hinkkaamiseksi, päätin ottaa pitkästä aikaa noutokapulan esiin. Ensin otettiin ihan paikallaan kapulan pitämistä, mikä sujui suht ok. Gitta höllentää otetta aina, kun ojennan käsiäni ottaakseni kapulan pois ja kun otan kapulasta kiinni, koira päästää kokonaan irti ilman käskyä. Vinkkejä kaivataan, miten tuon otteen saisi pysymään vaikka ottaisinkin kapulasta kiinni? Lopuksi otettiin seuraamista kapula suussa pysähdysten kera, hyvin sujui :). G piti kapulaa napakasti ja keskittyi hyvin seuraamiseen.

Ennen luoksetuloja treenailtiin vähän A:n kontaktia ja keppejä. A:n kontakti sujui pirun hyvin, vaikka juoksin itse kauemmaksi himmailematta alasmenokontaktin kohdalla. Tosin laitoin välillä A:n harjalle namin, ettei G keksi aloittaa harjahyppyjään uudestaan. Alasmenokontaktilla ei siis kuitenkaan ollut lätkää tai namia.
  Keppien sisäänmenossa mun täytyy itse olla vielä todella tarkka, että ohjaan koiran liikkeelläni varmasti oikeaan väliin, kun G ei vielä osaa kunnolla hakea kulmista.

Lopuksi otettiin vielä muutama luoksetulo, sujuivat melkeinpä paremmin kuin eilen. Päätin suht pitkän treenin eteenmenoon ruokakupilla, jota ollaan tehty viimeksi syksyllä ja silloinkin vain pari kertaa. Vein kupin 12 metrin päähän, seurautin pari metriä ja lähetin "eteen" käskyllä. Vikkelästihän tuo ahneporsas ruokakupilleen juoksee ;). Täytyypi muistaa olla käyttämättä tuota käskyä agilityssa.

Jonkinlaista treenisuunnitelmaa pitäisi saada tehtyä kaikkiin lajeihin eli siis jälkeen, tokoon ja agilityyn - nyt kun nuo näyttävät jossain määrin jopa etenevän. Agilityssa treenisuunnitelmaa kaipaavat erityisesti "ongelmaesteet" rengas ja kepit. Tokossa täytyy itse muistaa treenata sopivin aikavälein (ei liian usein eli joka päivä) ja tehdä mahdollisimman monipuolisia juttuja eikä vaan hinkata tuota tappavan tylsää aloa. Ihan hyvin voisi alkaa treenata jotain uutta kuten kaukkareita tai vaikkapa ruutua, kun kosketusalusta on kuitenkin melko hyvin hallussa. Täytyy kaivella Mujusen tokokirja jälleen esiin ;)

Muuten koirat ovat viihtyneet päivät pitkät ulkona aitauksessa, erityisesti Manu ja Gitta. Manu on aloittanut perinteiseen tapaan kesän rajavartiohommat, mutta tänä vuonna se on ilmeisesti jakanut Gitan kanssa vuoroja; Manu vahtii pihan perältä naapureita (ja erityisesti naapurista jatkuvasti karkailevaa ihanaa puudelityttöä ;)) ja hiekkatiellä kulkevia ihmisiä, Gitta taas etupihalta autotietä. Tosin Gitta ei aivan meinaa pysyä oman työalueensa sisällä, vaan juoksee useimmiten ympäri pihaa.

Kauheita romaaneja tulee taas kirjotettua, näinköhän kukaan jaksaa edes lukea :D