Taas on kirjoittelu jäänyt, kiitos koneen hajoamisen ja pitkien koulupäivien.. Gitan kanssa ollaan tokoiltu viikon aikana seuraavasti:

Tunnari: Ohjaajaa (ja varmasti myös koiraa) alkoi kyllästyttämään avo-liikkeiden hiominen, joten päätin ihan huvin vuoksi kokeilla tunnaria. Koska Gitta on opetettu ilmaisemaan ihmisen hajuiset jälkikepit ja ilmaisu (noutamalla) on ollut todella varma niin päätin iskeä kaikki tunnarikapulat nurtsille saman tien ja katsoa mitä käy - oikein oppikirjan mukaan ;). Jälkikeppien ilmaisun opetteluvaiheessa käytin käskyä "keppi" ja koska koiran kantilta tunnari on periaatteessa ihan sama asia niin käytin tuota samaa käskysanaa. Ensimmäisellä kerralla G lähti innokkaasti, otti suuhun ensimmäisen vastaan tulevan kapulan ja lähti kiikuttamaan sitä mulle. Saman tien Gitta sylkäisi kapulan pois, meni maahan ja katsoi ihan sen näköisenä että "sori, mä en yhtään muistanu haistella!". En sanonut mitään, vaan otettiin uudestaan. G haisteli kaikki kapulat läpi ja toi oikean!
  Ollaan nyt tehty tunnaria neljä kertaa ja viikolla G alkoi maistelemaan muita kapuloita. Tehtiin sama juttu kuin Milollakin eli 20 kapulaa kehiin niin johan alkoi maistelu kyllästyttämään. G teki usein ensimmäisen tunnarin tosi hyvin, mutta tein sen puupäävirheen, että tein toistoja vaan lisää, vaikka eka olisi ollut ihan onnistunut... Muiden kapuloiden nostelu jäi kuitenkin nopeasti ja eilen tein fiksun treenin: 12 kapulaa + oma ja lopetin heti ensimmäisen jälkeen, koska se oli todella hieno. Gitta ei tehnyt enää edes tarkistuskierrosta, vaan toi heti oman! Nyt jätetään tunnari hetkeksi hautumaan ja palataan muihin juttuihin, etten taas ehdi kyllästyttää Gittaa turhalla hinkkaamisella.

Luoksetulon pysäytys on taas paremmalla mallilla uuden lelun ansiosta. Toissa viikonlopun kisoista voitettu iso kumirengasköysiviritelmä on Gitan mielestä ihan älykiva ja se on ehdoton uusi lemppari. Hyvä niin, tähän asti kelvannut patukka alkaa menettämään jo arvoaan ja nyt se pääsee pariksi viikoksi hyllylle. Ruokapalkka tekee luoksareista ihan hemmetinmoista sähläystä, patukka oli taas vähän huono ja pysähdykset venyi, mutta kumirenkaalla tulee jo todella hyviä seisomisia. Nyt täytyy vain muistaa vaatia aina ne nopeat pysähdykset ja jättää hitaat/valuvat seisomiset huomioimatta.

Kaukkareita (m-i-m) ollaan tehty ihan lyhyellä matkalla, koska istumiset eivät ole riittävän varmoja. Yritän saada istumisista enemmänkin sellaisia hypähdyksiä kuin könymisiä. Maahanmenot ovat edelleen tosi nopeita ja hienoja, vaikken niistä edes palkkaa, vaan niistä nopeista istumaan nousuista..

Lisäksi ollaan tehty satunnaisesti vähän seuraamista ja jättöliikkeitä. Seuraaminen on päässyt taas vähän rehahtamaan ja olen ehkä nostattanut virettä liikaa, koska G _poikittaa_ ja joudun välillä potkimaan sitä pois alta. Poikittamisen takia myös pysähdykset jää vinoiksi. Todella hienoa, että virettä alkaa löytymään noinkin paljon, mutten halua sen kuitenkaan häiritsevän suoritusta. Nyt täytyy olla todella tarkka, ettei into lopahda eikä seuraaminen ala maistumaan pakkopullalta, kun virettä hieman lasketaan.

Manun kanssa ollaan myös puuhailtu yhtä sun toista: vähän agijuttuja takapihalla ja tokoliikkeitä. Tunnaria otettiin eilen pitkästä aikaa ja Manun ongelma on se, että se käy ihan ylikierroksilla, vaikka tunnari vaatii rauhallisen työskentelyn. Yritin rauhoitella Manua ennen liikettä, mutta heti kun sanoin hiljaa "etsi" niin herra lähti kuin tykinsuusta säestäen menoa riemuikkailla kiljahduksilla.. Alta nanosekunnin Manu oli haistellut kaikki kapulat, löytänyt oikean ja tuonut sen mulle. Tällä kertaa ei käynyt mitään katastrofaalista, mutta vähän enemmän rauhallisuutta voisi kyllä olla :D